Tuli

4.2. Työtapojen uudistaminen

Tavoite: Sessiossa esitellään kestäviä työtapoja julkisella sektorilla tai laajemmin yhteiskunnassa. Esiteltävät ratkaisut sisältävät mm. uusia teknologioita ja Internetin tarjoamia mahdollisuuksia, osallistamisen ja vuoropuhelun uusia kanavia, sekä seuranta- tai arviointikäytäntöjä.

Facilitaattori: Jukka Erkkilä, neuvotteleva virkamies, Suomen Valtiovarainministeriö
Raportoija: Marja Granlund, finanssineuvos, Suomen Valtiovarainministeriö


Ekotuki tuo ympäristöteot työpaikoille
Ekotuki on toimintamalli ja käytännön työkalu ympäristötietoisuuden lisäämiseen työpaikoilla. Ympäristövastuullisuuteen rohkaistaan nimeämällä ja kouluttamalla ekotukihenkilöitä työpaikoille. Nämä ekotukihenkilöt opastavat ja tukevat työtovereitaan toimimaan ympäristöystävällisemmin. Näin työntekijöiden valmius ympäristöystävälliseen toimintaan muutetaan konkreettisiksi teoiksi. Ekotukihenkilöiden esiin tuomat uudeta ideat säästävät sekä rahaa että luontoa.
Silja Sarkkinen, projektikoordinaattori, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Suomi

CAF/KEKE parhaat käytännöt 2010
CAF on itsearvioimisen työväline, joka on kehitetty EU:n jäsenvaltioiden julkisen hallinnon organisaatioille. Se ottaa arvioissa usein huomioon myös kestävän kehityksen näkökulman. Tämän näkökulman vahvistamiseksi on kehitetty erillinen CAF- kestävän kehityksen tarkistuslista. Miten tätä käytetään käytännössä ja mitä käytännön hyviä esimerkkejä löytyy?
Johanna Nurmi, neuvotteleva virkamies, Suomen Valtiovarainministeriö

Tietoa, oppimista ja muutosta: Kokemuksia kolmesta norjalaisesta kestävän kehityksen ohjelmasta
Viimeiset viisi vuotta Norjan Kuntaliitto on vetänyt kolmea kestävän kehityksen ohjelmaa, joissa ilmasto ja energia ovat olleet pääroolissa. Ensimmäinen ohjelma Elinvoimaiset kunnat (2006-2010) oli laaja-alainen ja siihen osallistui yli 200 kuntaa (50%) ja yli 40 verkostoa työskenteli ympäristö-, ilmasto- ja sosiaalikysymysten parissa. Ohjelma koettiin hyödyllisimmäksi keskitietä kulkeville ja se johti tiiviimpään kuntien väliseen koordinaatioon. Vihreän Energian kunnat -ohjelma (2007-2010) oli laaja ohjelma ilmastosta ja energiasta ja siihen osallistui 20 kuntaa sekä yksi maakunta. Ohjelma johti uuteen, rakentamiseen ja energiasäästöihin keskittyvään hankkeeseen. Uusin ohjelma, Tulevaisuuden kaupungit (2008-2014) on suunnattu 13 suurimmalle kaupungille Norjassa, ja sitä johtaa Ympäristöministeriö yhdessä muiden ministeriöiden, ulkopuolisten asiantuntuntijoiden ja Norjan kuntaliiton kanssa. Ohjelman on tarkoitus johtaa tiiviimpään yhteistyöhön kaupunkien ja naapurikuntien kanssa. Ilmastoaloitteet ovat yksi kolmesta päätavoitteesta vuosina 2008-2012.
Bjørg Tysdal Moe, Norjan Kuntaliiton varapresidentti ja Stavangerin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja, Norja

Sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys
Kööpenhaminassa 2009 pidetty COP-15-kokous nosti keskusteluun tasa-arvon ja ilmastonmuutoksen yhteydet. Suomi on yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa pyrkinyt edistämään sitä, että myös naiset otetaan mukaan kestävää kehitystä tukeviin prosesseihin, kuten esimerkiksi neuvotteluihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavalla naisiin ja miehiin, samoin kuin naisten ja miesten jättämät hiilijalanjäljet ovat erilaisia. Ilmastonmuutoksesta keskusteltaessa tarkastellaan yleensä teknologista ja taloudellista ulottuvuutta, ja sosiaalinen ulottuvuus jää syrjään. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan sekä naisten että miesten kokemuksia ja osallisuutta.
Aira Kalela, kansainvälinen asiantuntija, Global Gender and Climate Alliance, Suomi

Yhteistyö kaupunkilaisten kanssa
Metodeja kansalaisten osallistamiseksi ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen ratkaisuissa. Esitys pohjautuu Guldagerin kylän ja Esbjergin paikallishallinnon väliseen yhteistyöhön keskittyen energiakylä-konseptiin.
Bodil Ankjær Nielsen, ilmastokoordinaattori, vastuussa ilmastokysymyksistä ja kestävästä kehityksestä Esbjergin kunnassa, Tanska

Paneelikeskustelu