Tuli

4.1. Kestävää kehitystä tukeva koulutus ja oppiminen

Tavoite: "Opimme muuttamaan maailmamme" on miten YK:n kestävän kehityksen koulutuksen vuosikymmen esiteltiin. Vuosikymmen haastaa kaikki maat kehittämään uuden toimintakyvyn, jossa käytäntö, teoria ja valintojen tekeminen ovat kaikki yhtä tärkeitä. Sessiossa esitellään 5 lähestymistapaa ala- ja yläkouluista, paikallishallinnosta, työympäristöstä ja elinikäisen oppimisen saralta. Sekä paikallisella että kansallisella tasolla on merkittävä asema ja vastuu kestävän kehityksen järjestämisestä yksin ja yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Facilitaattori: Kirsten Paaby, vanhempi neuvonantaja, Ideapankki, Norja
Raportoija: Sinikka Suomalainen, Åbo Akademin täydennyskoulutuskeskus, Suomi


Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin
Suomen kestävän kehityksen toimikunnan sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen kasvatuksen strategioissa on asetettu tavoitteeksi, että kaikkiin Suomen kouluihin ja oppilaitoksiin rakennetaan oma kestävän kehityksen ohjelma. Sen avulla kestävän elämäntavan oppiminen tehdään suunnitelmalliseksi osaksi opetusta ja koulun arkea sekä parannetaan kestävän kehityksen eri osa-alueisiin liittyviä asioita koulun omista tarpeista ja tavoitteista lähtien. Ohjelman rakentamiseen osallistuu koko kouluyhteisö. Kehitystyön tueksi on tarjolla koulujen ja oppilaitosten tarpeisiin räätälöityjä työkaluja, joita ovat kansainvälinen Vihreä lippu -ohjelma (Eco-Schools) sekä kansallinen Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi.
Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö, Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry ja Erkka Laininen, suunnittelupäällikkö, OKKA-säätiö, Suomi

Vihannesbuffet-menestys, nostetta kouluruokailuhetkeen
Vihannesten (ja niiden myötä kuitujen, vitamiinien ja mineraalien) kulutus on kasvanut lasten ja nuorten keskuudessa kun Sapere-menetelmä eli “makukoulutus” ja samalla vihannesbuffet otettiin käyttöön kouluissa. Tämä tehtiin yhdessä koulujen ruokahankkeen "Operaatio kouluruokailu" kanssa. Hanke korostaa ruoan merkitystä koulun keskiössä, opetustyössä, vanhempien keskuudessa sekä prioriteettina taloudellisissa ja poliittisissa keskusteluissa.
Harriet Strandvik, projektijohtaja, Operaatio kouluruoka, Suomi

Kestävä kehitys Aalto-yliopiston täydennyskoulutustuotannossa
Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksiköt yhdistettiin vuonna 2010 ja tämä edellyttää yhteisten toimintatapojen omaksumista. AALTO-ICE -hankkeessa täydennyskoulutuksen tuottajat ovat kehittäneet toimintamallia, jossa tekniikkaa, muotoilua ja liiketoimintaosaamista yhdistämällä suunnitellaan kestävän kehityksen koulutustarjontaa. Lisäksi luotiin käytäntöjä, joilla kestävän kehityksen näkökulmia integroidaan olemassa olevaan koulutukseen. Esityksessä käydään läpi projektityöryhmän omaa oppimisprosessia kestävän kehityksen teemaan orientoitumisessa, esitellään tunnistettuja integraation haasteita sekä pohditaan kestävän kehityksen merkitystä täydennyskoulutustarjonnassa.
Heli Paalamo, koulutuspäällikkö, Aalto-yliopisto, Suomi


Kansalaisten tietoisuuden lisäämisen tukeminen
Jokainen meistä vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen päivittäisillä valinnoillaan, tiedollaan ja arvoillaan. Kestävän yhdyskunnan muodostumiseen avainasemassa on kansalaisten tietoisuuden lisääminen ja kansalaistoiminta, joiden tulee kulkea käsi kädessä teknologian kanssa. Pohjoismaissa on pitkä perinne molemmista. Joitakin vuosia sitten Pohjoismainen aikuiskoulutusverkosto aloitti sellaisten hyvien käytäntöjen keräämisen ja välittämisen, jotka kertovat tarinaa siitä miten kaikki yhteisössä voivat osallistua. Näitä käytäntöjä voidaan käyttää opintoryhmissä ja yhdessä asiaan liittyvien artikkelien kanssa ne vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Miten me, paikallis- ja kansallisella tasolla, voimme kehittää ja parantaa kansalaisten ja paikallishallinnon välistä vuoropuhelua? Miten tiedonlisääminen voi luoda poliittista painetta kestävän tulevaisuuden luomiseksi?
Ellen Stavlund, projektipäällikkö, NVL Norja

Ympäristöjohtamisen koulutukset vihreässä pääkaupungissa Oslossa – elinikäinen oppiminen työpaikalla
Ympäristöjohtamisella edistetään toimia kestävän liikenteen, energian käytön, jätehuollon ja hankinto-jen alalla. Oslon kaupunki toteuttaa ympäristöjohtamista hakemalla kaikille eri yksiköilleen joko Eco-lighthouse tai ISO 14001 sertifikaattia. Työntekijöille järjestetään koulutusta kestävistä käytännöistä, heidän motivoimiseksi mukaan kestävän kehityksen työhön. Norjalainen Eco-lighthouse säätiö tukee PK-yritysten ympäristötyötä ja on kehittänyt tätä varten ympäristöjohtamisjärjestelmän. Se on tarkoitet-tu julkishallinnon, teollisuuden, liikenteen ja kaupan toimijoille. Toimijat, jotka selviävät hyväksytysti läpi ympristöanalyysistä ja täyttävät Eco-lighthouse ohjelman kriteerit saavat sertifikaatin. Koulutus on täs-sä prosessissa merkittävässä asemassa. Oslossa on sertifioitu nyt 552 tahoa, joista 350 on julkisia.
Kjersti Helgeland Bohlin, vanhempi neuvonantaja, Liikenne- ja ympäristövirasto, Oslo, Norja
Mads B. Nakkerud, vanhempi neuvonantaja, Ideapankki, Norja



Paneelikeskustelu