Maa

1.2. Luova yhdyskuntasuunnittelu

Tavoite: Sessio esittelee esimerkkejä taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristöllisesti kestävistä ratkaisuista nykypäivän kaupunkisuunnittelulle. Esiteltävät ratkaisut valaisevat miten kaupunkialue voi parhaimmillaan hallita tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Lisäksi sessiossa keskustellaan alueiden roolista ja vastuusta toteuttaa Euroopan makrotason strategioita, kuten EU 2020 alueellista agendaa.

Fasilitaattori: Jussi S. Jauhiainen, maantieteen professori, Turun yliopisto, Suomi
Raportoija: Stefanie Lange, tutkimusavustaja, Nordregio, Ruotsi


Kestävät paikalliset ratkaisut globaaleihin haasteisiin
Johdanto aiheeseen ja maiden välistä vertailua.
Jussi S. Jauhiainen, maantieteen professori, Turun yliopisto, Suomi


Asema-alueohjelma: kestävä ja elävä kaupunkitila
Esitys kertoo Västeråsin rautatieaseman alueen ja sen ympäristön muuttamista koskevasta ohjelmasta. Ohjelma sai rahoitusta kestävän kehityksen delegaatiolta, pääasiassa sosiaalisen kestävyyden takia, sillä ohjelma osallistaa asukkaita varhaisessa vaiheessa.
Lotta Lindstam, kaupunkisuunnittelutoimiston johtaja, Västeråsin kaupunki, Ruotsi

Tulevaisuuden urbaanikehitys – esimerkkejä Aalesundista, Norjasta
Ålesund on keskikokoinen norjalainen kaupunki, jossa on 42 000 asukasta. Ålesund keskittyy kestävään kehitykseen, joka perustuu hyvään suunnitteluun ja toimeenpanoon. Ålesund on päässyt pitkälle ympäristöystävällisten energioiden kuten vesienergian ja keskuslämmityksen saralla. Aktiivinen yhteistyö asukkaiden ja paikallisten yritysten kanssa on johtanut hyviin ilmastomyönteisiin ratkaisuihin.
Bjørn Tømmerdal, Aalesundin kaupunginjohtaja, Norja

Uudenlaisia ratkaisuja kestävän kehityksen toteuttamiseen Pohjolassa
Pohjoismaiden ministerineuvosto aloitti vuonna 2007 keskustelun siitä, millaisia yhteyksiä sukupuolella, siis naisten ja miesten valinnoilla ja käyttäytymisellä on ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Esimerkiksi liikenne, kulutus, ruoka ja jätteiden käsittely ovat alueita joissa käyttäytyminen ja valinnat eroavat sukupuolen mukaan. Tarvitsemme tietoa siitä, millaisia hiilijalanjälkiä Pohjolan miehet ja naiset jättävät jälkeensä, jotta voimme ymmärtää kehitystä yhä paremmin sekä löytää osuvampia ja kestävämpiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän kehityksen vahvistamiseen.
Jonina Bjartmarz, yrittäjä, juristi, ent. ympäristöministeri, ent. pohjoismaisen yhteistyön ministeri, Islanti


Paneelikeskustelu