Maa

1.3. Luonnon monimuotoisuus

Tavoite: Sessio esittelee ratkaisuja, joilla suojellaan luonnon monimuotoisuutta osallistumisen ja yhteistyön kautta. Esitellyt ratkaisut osallistavat useita toimijoita, aina koululaisista alkaen, hallinnoimaan ja huolehtimaan biodiversiteetistä. Unescon MaB-ohjelma (ihminen ja biosfrääri) perustuu konseptiin, jossa kestävän kehityksen malleja kehitetään tietyillä pilottialueilla, joita kutsutaan biosfäärialueiksi. Sessiossa esitellään biosfäärialueen hyötyjä ja haittoja kestävän kehityksen työkaluna, jonka avulla suojellaan luonnon monimuotoisuutta luonto- ja kulttuuriympäristöissä.

Fasilitaattori: Timo Hokkanen, Karjalan biosfäärialueen koordinaattori, Suomi
Raportoija: Christoffer Boström, tutkija, Åbo Akademi, Suomi


Säilyttää ja kehittää - Saaristomeren biosfäärialue mallina
Biosfäärialue voi hyödyttää sekä alueen säilymistä että kehittämistä Saaristomerellä. Ohjelman joustavuudesta johtuen biosfäärialueen konsepti sopii työkaluksi monenlaisille alueille, kulttureille ja ympäristöhaasteille. Saaristomerellä monet toimijat ovat mukana alueen kullttuurimaiseman hoidossa, ja työtä tehdään laajalla perspektiivillä huomioiden taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat.
Katja Bonnevier, Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattori, Suomi

Paikalliset panokset vuoden 2010 tavoitteeseen puolittaa biodiversiteetin köyhtyminen
Konkreettisia toimia paikallistasolla tarvitaan, jotta vuoden 2010 biodiversiteettitavoite saavutetaan. Paikallinen yhteisö, useimmiten kunnan edustamana, on tässä työssä keskeinen toimija. Pohjoismaissa kunnilla on tärkeä rooli aluesuunnittelussa sekä luonnon monimuotoisuuden hallinnassa. Pohjoismaisten kuntien verkosto perustettiin vuonna 2006. Mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan konkreettisia, vuoden 2010 tavoitteeseen vaikuttavia hankkeita, ja raportoimaan tuloksista vuonna 2010.
Terje Klokk, vanhempi neuvonantaja ja projektipäällikkö, Norjan ympäristökeskus


Biosfäärialue työkaluna kestävään kehitykseen
Kokemuksia biosfäärialueen perustamisesta Ruotsissa. Miksi konsepti sopii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen eri puolilla Ruotsia? Millaisissa tilanteissa biosfäärialue nähdään hyvänä ratkaisuna? Miten biosfäärialueen konsepti on vaikuttanut yhteistyöhön ja biosfäärialueen luomiseen Vänerskärgårdenin Kinnekullessa?
Johanna McTaggart, Ihminen ja Biosfääri -ohjelman koordinaattori, Ruotsi

Kaupunkien puistojen hoito - viheralueiden integroitu suunnittelu ja hallinta
Kestävä kaupunkikehitys vaatii innovatiivista otetta viheralueiden kehittämiseen.
Kaupunkien puistojen hoito on innovatiivinen lähestymistapa, joka pitää sisällään kaikki kaupunkien viheralueet, painottuen puihin ja metsiin. Se yhdistää eri tieteenaloja, ammatteja ja asukkaita, käytäntöjä ja toteutuksia, ja luo todellisia paikallisia kumppanuuksia. Pohjoismainen lähestymistapa viheralueiden hallintaan (urban forestry) on ainutlaatuinen. Se sisältää moninaisia paikallisia arvoja kaupungissa ja sen ympärillä sekä osallistaa asukkaita.
Cecil C. Konijnendijk, professori, Kööpenhaminan yliopisto, Tanska



Paneelikeskustelu